Miten tukea lapsen myönteistä ruokasuhdetta?
Syöminen on maailman luonnollisin asia ja ruoka kehon polttoainetta. Kuitenkin jo ala-aste-ikäiset lapset ovat huolissaan painosta ja syömisestään. Se ei ole ihme, sillä lapset ja nuoret joutuvat vastakkain joka taholta tulvivien syömiseen liittyvien viestien kanssa.
Miten voisimme aikuisina suojella lapsemme ruokasuhdetta niin, että se ei vääristyisi tässä syömisviestinnän ristipaineessa? Mistä ylipäätään tietää, onko lapsen tai nuoren ruokasuhteessa kaikki kunnossa? Terveen, mutkattoman ruokasuhteen tunnusmerkkejä ovat mm. seuraavat seikat:
Järkevä syöminen: säännöllinen ateriarytmi, joustavuus ruokavalinnoissa, ruoan monipuolisuus ja ravitsevuus. Tavallinen arkiruoka riittää.
Syöminen tuo hyvän olon ja mielen, eikä siihen liity pettymystä, syyllisyyttä, pahaa oloa, ahdistusta tai alakuloa.
Syöminen on rentoa, joustavaa ja sallivaa. Syöminen ei karkaa käsistä, eikä syötyjä määriä tarvitse hallita ankaralla kurinalaisuudella ja kontrolloinnilla.
Tässä muutama hyväksi havaittu vinkki mutkattoman ruokasuhteen vahvistamiseen ja tukemiseen:
Ensimmäiseksi, syökää yhdessä mahdollisimman usein. Tehkää ruokailuhetkestä kiireetön, jutelkaa yhdessä kuulumisista ja arjen asioista. Jättäkää seurustelu tablettien, puhelimien tai lehtien kanssa muuhun hetkeen. Koko perheen sitoutuminen yhteisiin ruokahetkiin lisää myös perheen sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pääsääntö on, että koko perhe syö samaa ruokaa yhdessä. Monipuolinen arkiruoka riittää. Hyvä nyrkkisääntö varsinkin nuorempien lasten kohdalla on, että sinä valitset ruoan ja lapsi itse saa päättää määrän. Älä pakota, uhkaa tai kiristä - sen sijaan, kiitä, kehu ja kannusta. Pyri monipuolisuuteen, joustavuuteen ja sallivuuteen paitsi käytännön syömisissä, myös asenteissasi. Älä leimaa ruoka-aineita kielletyiksi tai sallituiksi. Ruokapöydän äärellä on kyse perheen yhteisestä laatuajasta, ei ainoastaan vatsan täyttämisestä - tehkää hetkestä miellyttävä kaikille osapuolille.
Toisekseen, keskustelkaa yhdessä ruokaan ja syömiseen liittyvistä uskomuksista. Kartoita lapsen mielikuvia siitä, minkälaista on “terve” syöminen. Mitä hän ajattelee erilaisista ruoka-aineista? Kysele myös hänen mielikuviaan, miten hänen ”pitäisi” syödä. Entä miten hän itse haluaisi syödä? Kun perustelet lapsella monipuolista ruokavaliota, älä tuo ainoastaan sen terveellisyyttä pointtina, vaan korosta erilaisia makuja ja kokemuksia. Terveellisyydestä/epäterveellisyydestä puhuminen saattaa jäädä lapselle liian abstraktille tasolle - puhu mahdollisimman konkreettisesti ja lapselle ymmärrettävällä tasolla. Keskustelkaa ikätovereiden ja lapsen kavereiden ruokatottumuksista. On myös hyvä olla tietoinen, puhutaanko lapsen luokalla tai koulussa laihduttamisesta, tai laihduttavatko jotkut hänen ikätovereistaan. Laihduttaminen voi altistaa syömishäiriölle, tai vähintäänkin häiriintyneelle syömiselle.
Kolmanneksi, pohdi omaa ruokasuhdettasi. Tarkkailetko tai rajoitatko itse syömisiäsi? Jos laihdutat, älä tuo laihduttamista yhdeksi vieraaksi ruokapöydän ääreen. Pohdi myös, miten suhtaudut itse omaan kehoosi? Ethän kritisoi itseäsi tai ulkonäköäsi lapsen kuullen. Vanhemman tapa puhua itsestä ja itselleen tarttuu suoraan lapseen. Lapsi peilaa suhdettaan omaan kehoonsa vahvasti vanhemman tarjoamasta peilistä. Opeta lapselle median lukutaitoja. Kyseenalaistakaa yhdessä vallitsevia syömistrendejä, laihdutusihanteita ja kauneuskäsityksiä. Tuo esiin median välittämän kuvan ja sosiaalisen median luoman vaikutelman illuusio. Tutustukaa yhdessä kuvaeditoidun maailman valheellisuuteen. Keskustelkaa nais- ja miesihanteiden vaikutuksesta itsetuntoon, minäkäsitykseen ja kehonkuvaan.
Viimeiseksi, ole tarkkana muutoksissa. Jos lapsen syömisissä on tapahtunut muutos tai hän on alkanut rajoittaa tai lisätä syömisiään, saattaa se olla merkki siitä, että hänen mieltään painaa joku asia. Syömisen ongelmat voivat olla yritys tuoda hallinnantunnetta tilanteeseen, joka muuten tuntuu hallitsemattomalta. Ole perillä lapsesi kuulumisista. Syömiseen liittyvät oireet voivat olla myös keino viestiä avun, huomion, hoivan ja huolenpidon tarpeesta. Tarjoa silloin tukeasi ja apuasi.
Hae (asiantuntija-)apua, jos:
Epäilet lapsellasi syömishäiriötä
Lapsen syömisen hankaluudet haittaavat normaalia arkea
Lapsen kasvu hidastuu tai pysähtyy
Lapsella on jotain fyysisiä oireita, kuten sydäntuntemuksia, pyörtyilyä
Lapsen paino laskee tai nousee huomattavasti
Lapsi on merkittävän alipainoinen
Lapsen syömisen vaikeudet pitkittyvät
Perheenne ei saa omin voimin tilannetta ratkaistua
Tämä teksti on osittain ilmestynyt aiemmin Fammin blogissa, www.fammi.fi
